Yhä useampi uupuu työssään – nämä oireet tulevat usein yllätyksenä
Moni uupunut havahtuu vasta, kun fyysiset oireet iskevät. MIELI ry:n työhyvinvointipäällikkö Marjo Lehtinen kertoo tapauksista, joissa ihminen saapuu työterveyden vastaanotolle suolisto-oireiden tai jopa rytmihäiriöiden takia, mutta kun tilannetta selvitetään, syyksi paljastuukin työuupumus.
– Usein lääkäriin mennään näiden toissijaisten oireiden takia. Huomataan fyysisiä ongelmia, joihin haetaan ratkaisua. Kuormituksessa keho on jatkuvassa stressitilassa. Se aiheuttaa kehollisen reaktion ja voi johtaa fyysiseen sairastumiseen, Lehtinen sanoo työnhakupalvelu Joblyn haastattelussa.
Työuupumuksella tarkoitetaan psyykkistä uupumustilaa, johon usein liittyy kyyniseksi muuttunut asenne työhön ja heikentynyt ammatillinen itsetunto.
– Työuupumus johtuu yksinkertaistettuna siitä, kun työn vaatimukset ylittävät työntekijän käytettävissä olevat voimavarat. Eli otetaan kauhalla sieltä, mistä ei enää edes lusikallakaan saisi.
Vahvin oire on krooninen väsymys ja uupumus, joka ei poistu edes lepäämällä. Käytännössä palautumista työstä ei lainkaan tapahdu, vaikka nukkuisi kuinka paljon. Mukana ovat myös mielialaoireet, kuten kyynistyminen ja ajatus, että ei tästä tule mitään.
Oireita voivat olla myös keskittymisvaikeudet, muistihäiriöt ja tarkkavaisuuden heikentyminen. Usein uupuneet yrittävät paikata näitä oireita venyttämällä päivää pidemmäksi ja nipistämällä tauoista, mikä vain pahentaa tilannetta.
Toissijaisia oireita ovat masentuneisuus, ahdistuneisuus, univaikeudet ja psykosomaattiset oireet kuten suolisto-oireet ja jopa rytmihäiriöt. Työuupumus altistaa myös kakkostyypin diabeteksen puhkeamiselle.
Palautumisen puute erottaa uupumuksen normaalista
Lehtisen mukaan työuupumusoireilu on kasvanut 2010-luvulta lähtien. Mielenterveysperusteisten poissaolojen tilastoissa korostuvat nuoret ja naiset.
– Erityisesti nuorilla naisilla työhyvinvointi on vähentynyt ja uupumus lisääntynyt, Lehtinen kertoo.
Moni kokee kuormitusta työssään aina silloin tällöin. Ratkaisevaa uupumuksen tunnistamisessa on palautuminen.
– Se on täysin yksilöllistä, kuinka paljon kukin kestää. Ratkaisevaa on, pystyykö palautumaan työpäivän jälkeen tai vapaapäivien aikana. Uupumuksessa kuormitus on edennyt niin pitkälle, että normaalia palautumista ei enää tapahdu.
Omaa kuormitustaan voi testata uupumuksen oirekyselyllä, jonka voi tehdä ilmaiseksi Mielenterveystalon sivuilla.
Näin ehkäiset uupumusta
Normaalissa työarjessa riittävä tauotus on tärkeää. Esimerkiksi erilaiset työn rytmitystekniikat voivat auttaa. Lehtinen nostaa esille pomodoro-tekniikan, jossa ajastimeen laitetaan 15-25 minuuttia, jonka jälkeen seuraa tauko.
Työyhteisö ja toimiva suhde esihenkilöön ovat uupumukselta suojaavia tekijöitä. Mahdollisista haasteista oman jaksamisen kanssa täytyy kyetä puhumaan esihenkilön kanssa. Se on kaikkien osapuolten etu.
– Mitä kuuluu -kysymys on hyvä ensimmäinen askel. Ja ihan vain se, että voi sanoa, että onpas nyt paljon kaikkea. Vertaistuki ja arkiset keskustelut ovat tärkeitä, Lehtinen sanoo.
Hän kertoo, että tutkimusten mukaan yksi tärkeimmistä työuupumukselta suojaavista asioista on palaute.
– Kun omasta työstä saa palautetta, se auttaa näkemään oman työn merkityksen ja myös asettamaan riman itselle siihen, mikä riittää.
Työn tuunaaminen on myös yksi uupumukselta suojaava tekijä. Kun omia tehtäviä ja työskentelytapoja muokkaa itselle mieluisaan suuntaan, se kasvattaa työn imua, joka laskee kuormitusta.
– Tiedän esimerkiksi erään tapauksen, jossa rumpujen soittoa harrastava lastenhoitaja alkoi pitää yhteisiä soittohetkiä lapsille. Kun työhön tuo mukaan omia kiinnostuksen kohteita, se tuo intoa työarkeen.
Tervettä työelämää
Mielenterveyssyistä aiheutuvien sairauspoissaolojen määrä on voimakkaassa kasvussa Suomessa. Tämä koskee erityisesti nuoria. Työnhakupalvelu Jobly ja MIELI ry julkaisevat yhteistyössä työelämän mielenterveyttä käsitteleviä artikkeleja, joiden tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ja edistää työhyvinvointia.