Työyksinäisyys lisääntyy Suomessa – ”Se on aivan luonnollinen seuraus”
Töissä koettua yksinäisyyttä ei julkisessa keskustelussa ole käsitelty paljon. Etätyön yleistyminen on kuitenkin lisännyt työyksinäisyyttä 2020-luvulla.
Työntekijän kokema yksinäisyys on aina haitallista paitsi yksilön myös koko organisaation menestyksen kannalta. Yksinäisyyden tunne on kuin aivojen puutostila, koska yhteisöllisyys on ihmisen perustarve. Se lisää työn kuormittavuuden kokemusta, kielteistä stressiä ja vähentää hyvinvointia.
Työyhteisön sosiaaliset kontaktit ja suhteet ovat tärkeitä. Etenkin jos niitä ei ole paljon muilla elämän osa-alueilla. Jos töissä viettää 5 päivää viikosta, se on väkisinkin merkittävä sosiaalinen yhteisö.
Työyksinäisyys voi johtua siitä, että yksilöä ei aktiivisesti oteta mukaan työyhteisöön.
– Ei tervehditä tai huomata, vaikka ollaan samassa paikassa töissä. Työhön liittyviä mielipiteitä tai ajatuksia ei kuunnella. Huomaamattomilla eleillä viestitään, että ei ole työyhteisön tärkeä jäsen. Tästä kaikesta syntyy torjutuksi tulemisen tunne, kertoo MIELI ry:n työelämän mielenterveyden asiantuntija Saija Koskensalmi.
Yksinäisyys hämärtää myös oman työn ja roolin merkityksellisyyttä. Se voi johtaa oman ammattitaidon kyseenalaistamiseen, työssä tylsistymiseen ja kyynistymiseen.
– Liiallinen yksinäisyys, ulkopuolisuuden kokemus työssä on mielenterveyden kannalta kuormittava tilanne. Etenkin pitkään jatkunut yksinäisyys lisää masennuksen ja muiden mielenterveyshäiriöiden riskiä.
Usein yksinäisyyteen liittyy epäilys siitä, että tilanne on omaa syytä. Esihenkilöiden tehtävänä on varmistaa, että kaikki tuntevat kuuluvansa työyhteisöön, eikä ketään jätetä ulkopuolelle. Myös jokaisella työntekijällä on oma roolinsa toimia hyvänä työkaverina ja tukea kollegoja. Tällaisia työyhteisö- ja mielenterveystaitoja tarvitaan ammatillisen osaamisen rinnalla.
– Kuormittava ilmapiiri ja negatiivisuus leviää todella helposti työyhteisössä. Vähitellen se näkyy kollegoille ja asiakkaille sekä vaikuttaa koko työyhteisön tekemiseen, Koskensalmi sanoo.
Etätyöt lisänneet työyksinäisyyttä
Koskensalmen mukaan etätöiden yleistyminen on lisännyt kokemusta työn kuormittavuudesta, työssä tylsistymistä ja työyksinäisyyttä.
– Jos miettii, kuinka suuri työelämän muutos on ollut, se on aivan luonnollinen seuraus. Ihmisyyden perusasiat eivät ole muutamassa vuodessa radikaalisti muuttuneet.
Kun työpäivän viettää kotonaan, sosiaaliset kontaktit ovat vähissä. Jos kollegoja näkee vain aikataulutetuissa palavereissa, työtehtävien äärelle voi helposti jäädä yksin.
Erityisesti nuoremmilla ja uusilla työntekijöillä voi olla vaikeuksia päästä mukaan yhteisöön, jos valtaosa töistä tehdään etänä.
– Etätöissä perehdyttäminen on haastavampaa ja siksi työpaikoilla tulisi olla selkeät suunnitelmat, miten perehdytysprosessi hoidetaan. Kysymys, miten pääsen mukaan työyhteisöön, on monen nuoren mielessä uudessa työpaikassa lähityössäkin, Koskensalmi sanoo.
Lähityön tarve yksilöllistä
Monia töitä ei ole mahdollista tehdä muualla kuin työpaikalla. Etätyöt ovat kuitenkin jääneet tavaksi esimerkiksi monissa asiantuntija-ammateissa.
Isossa osassa työpaikkoja on siirrytty hybridimalliin, jossa sovitaan tietty määrä yhteisiä toimistopäiviä.
Hybridityön suunnittelussa itsetuntemus on tärkeää. Toiset kaipaavat enemmän työkavereiden seuraa ja toisissa työtehtävissä kasvokkaiset kohtaamiset edistävät onnistumista.
– Suunnittelussa kannattaa pitää mielessä, mitkä omat ja työnantajan tavoitteet ovat. Se mikä on järkevää, on yksilöllistä. Ihmiset ovat erilaisia ja elämäntilanteet ovat erilaisia.
Mikä avuksi töissä koettuun yksinäisyyteen?
Työyksinäisyyden korjaamisen ja ennaltaehkäisyn ensimmäinen askel on asian tiedostaminen.
– Kun oivaltaa, että itse tai joku muu on vähän yksinäinen, voi alkaa miettiä, mitä toivoisi ja mitä voisi tehdä. Mikä johtaisi siihen, että tuntuisi vähän paremmalta?
Rohkeus puhua kollegoille tai esihenkilölle on seuraava askel.
– Sellainenkin voisi olla hyvä tapa, että tarjoaa apua kollegalle jossain asiassa. Ehdottaa, että tehdään asioita yhdessä. Samalla voi kertoa omista töistä ja kysyä, että miten sinulla menee.
Työyhteisössä on hyvä pohtia yhteisiä pelisääntöjä, palaverikäytäntöjä ja sitä, miten aktiivista osallistumista tuetaan. Esihenkilöt voivat kannustaa pari- ja tiimityöskentelyyn.
– On esihenkilöiden vastuulla tukea ja luoda rakenteita, jotka edistävät jokaisen hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyys on tärkeä voimavara työelämässä ja siitä kannattaa jatkuvasti huolehtia, Koskensalmi sanoo.
Tervettä työelämää
Mielenterveyssyistä aiheutuvien sairauspoissaolojen määrä on voimakkaassa kasvussa Suomessa. Tämä koskee erityisesti nuoria. Työnhakupalvelu Jobly ja MIELI ry julkaisevat yhteistyössä työelämän mielenterveyttä käsitteleviä artikkeleja, joiden tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ja edistää työhyvinvointia.