”Työ saa minusta parhaan version, kotiväki sen, mitä on jäljellä” – uraäidit kertovat karusta todellisuudesta
– Käytän kaiken energian töissä. Olen vihainen läheisilleni.
– Olen poissaoleva kotona, enkä jaksa tehdä kivoja juttuja lasten kanssa.
– Työ saa minusta parhaan version. Kotiväki sen, mitä on jäljellä.
Tällaisia vastauksia ruuhkavuosia elävät äidit antoivat Mothers in Business -järjestön jäsenilleen teettämässä tuoreessa kyselyssä.
Äitejä kuormittaa eniten työelämässä työn ja perheen yhteensovittamisen haasteet, jatkuva kiire ja epäselvä tehtävänkuva tai tavoitteet. Arjessa kuormittavinta on koti- ja metatöiden kasautuminen itselle, jonka yli puolet vastaajista nimesi kuormitustekijäksi. Kyselyyn vastasi lähes 700 henkilöä
Lisäksi jopa joka neljännellä vastaajalla on ollut uupumukseen liittyviä poissaoloja vanhemmaksi tulemisen jälkeen.
– Uupuneena ei pysty elämään täyttä perhe-elämää. Siitä jää vain jämät kotiin, sanoo MiB:n toiminnanjohtaja Annica Moore Perheystävällinen työelämä -seminaarin puheenvuorossaan.
MiB:n ja työnhakupalvelu Joblyn yhteistyössä järjestämässä seminaarissa pureuduttiin perhe- ja työelämän yhteensovittamisen haasteisiin ja pohdittiin, miltä näyttää jaksamista edistävä työelämä.
Mooren mukaan suomalaisvanhemmat jäävät usein yksin ongelmiensa kanssa. Isovanhemmat asuvat kaukana ja avun pyytäminen voi tuntua hankalalta. Etätyöskentelykin luo yksinjäämisen tunnetta.
– Yksilökeskeinen yhteiskunta itsessään uuvuttaa. Avun pyytäminen on raskasta. Siksi toivoisinkin, että kaikki miettisivät, miten tarjota apua läheisille.
Neljällä prosentilla suomalaisvanhemmista vakava-asteista uupumusta
– On normaalia, että vanhemmuudessa koetaan stressiä. Mutta jos kuormitus ylittää jatkuvasti omat voimavarat, voi se johtaa uupumukseen. Toisaalta myös työuupumus voi levitä vanhemmuuteen, ja johtaa lopulta kokonaisvaltaiseen masennukseen, hyvinvoinnin psykologian dosentti Matilda Sorkkila Jyväskylän yliopistosta kertoo puheenvuorossaan.
Vanhemmuuden uupumista esiintyy eniten länsimaissa. Se on erillinen ilmiö esimerkiksi vanhemmuuden stressistä, työuupumuksesta ja masennuksesta.
Suomalaisvanhemmat ovat maailman uupuneimpien joukossa. Jopa neljällä prosentilla suomalaisvanhemmista on vakava-asteista uupumusta.
– Taustalla on luultavasti yksilökeskeinen kulttuuri. Apua ei kehdata pyytää ja ajatellaan, että täytyy pärjätä omillaan. Muualla maailmassa on useimmin niin, että koko kylä kasvattaa, Sorkkila kertoo.
Tasa-arvoisimmissa maissa äidit ovat uupuneimpia. Vaikka naiset osallistuvat tasa-arvoisesti työelämään, äidit kokevat vastuun lapsista kasaantuvan edelleen heille.
Ymmärrys ja jousto on ensisijainen keino, jolla työnantaja voi tukea vanhempia. Sorkkilan mukaan se voi näkyä esimerkiksi etätöinä, osa-aikatöinä tai toimivina sijaisjärjestelyinä.
– Eli jos tulee tilanne kotiin, niin tiedetään, että työpaikka pystyy siihen vastaamaan ja ymmärtämään.
Erityisesti isät ovat toivoneet myös vertaistukea ja keskusteluapua. Myös yhteisöllisyyden lisääminen, kuten perheiden yhteiset päivät työpaikalla tai lasten työpaikkaan tutustuminen voivat auttaa.
Lisäksi työpaikan tukemat hyvinvointitapahtumat, stressivapaat ja perhearkea helpottavat palvelut työpaikalla, kuten sairaan lapsen hoitopalvelu ovat keinoja, joilla työnantajat voivat tukea vanhempia.
– Lisäksi haluan erikseen nostaa isien huomioinnin. Ymmärrettävästi puhutaan paljon äideistä, mutta isien huomioiminen ja isien perhevapaiden tukeminen auttaa myös äitejä, Sorkkila sanoo.