Iskivätkö muutosneuvottelut? Asiantuntijat kertovat, kuinka selvitä ahdistuksesta
Jokainen reagoi uutiseen muutosneuvotteluista yksilöllisesti. Joillekin se voi tarjota positiivisen mahdollisuuden oman uran uudelleenpohdinnalle ja herättää jopa innostusta. Jotkut taas saattavat suhtautua koko asiaan välinpitämättömästi.
– Joillekin se voi puolestaan aiheuttaa hyvin suuren kriisin. Epävarmuuden tunne voi olla todella kalvava. Se voi herättää ahdistusta, pelkoa oman työn jatkosta, surua tai jopa vihaa, kertoo MIELI ry:n asiantuntijapsykologi Mari Huhtiniemi.
Tunnemylläkkä voi aiheuttaa myös kehollisia oireita, kuten unettomuutta, ruokahaluttomuutta ja vatsaoireita.
Muutosneuvottelut vaikuttavat väistämättä koko työyhteisöön. Lähtevät saattavat tuntea katkeruutta, työpaikkansa pitävät taas syyllisyyttä.
Avoin viestintä on avainasemassa
Muutosprosessin aikana tarve keskustelulle on kova, mutta puheet lähtevät helposti laukalle. Pahimmillaan epäluuloisuus, huhut ja salailu tulehduttavat työilmapiirin.
Avoin keskustelu ja kommunikointi on avainasemassa koko muutosprosessin ajan. Johdon ja lähiesihenkilöiden aito, tunnereaktiot salliva läsnäolo ovat tärkeitä.
– Esihenkilön rooli on siinä todella tärkeä. Heidän tulee tukea koko yhteisöä muutoksen läpi ja olla käytettävissä kysymyksille ja keskustelulle. Lähiesihenkilöt ovat usein kaikista kovimmilla, sillä hekin ovat usein muutosneuvotteluiden kohteena, mutta samalla vastuussa tiimeistään, sanoo MIELI ry:n asiantuntija Saija Koskensalmi.
Resilienssiä vaaditaan yksilöltä ja yhteisöltä
Muutosneuvotteluissa tarvitaan resilienssiä eli muutosjoustavuutta sekä yksilöllisellä että yhteisöllisellä tasolla.
– Resilienssi on olennainen osa mielenterveyttä ja sitä on tärkeää vahvistaa jokapäiväisessä arjessa. Se vahvistuu myös kriisien ja haasteiden läpikäymisen myötä, Huhtiniemi sanoo. Esimerkiksi avun pyytäminen, vastaanottaminen ja antaminen ovat tärkeitä resilienssitaitoja.
Kunnossa olevat elämän perusasiat, hyvät ihmissuhteet ja itselle iloa tuottavat asiat vahvistavat mielenterveyttä ja muutosjoustavuutta. Myös itsetuntemuksen lisääminen ja myötätuntoinen suhtautuminen itseen ja muihin vahvistavat resilienssiä.
– Yhteisöllisellä tasolla resilienssiä voi vahvistaa kehittämällä yhteisön vuorovaikutusta ja ilmapiiriä avoimeen ja sallivaan suuntaan sekä huolehtimalla, että yhteisön toimintatavat ja rakenteet ovat hyvinvointia tukevia. Resilientti työyhteisö ottaa vastuuta työntekijöidensä hyvinvoinnista, Huhtiniemi sanoo.
Keskity työssä ja arjessa positiivisiin puoliin
Muutosneuvottelut vievät normaalia enemmän energiaa. Jotta kapasiteettia riittäisi arjen pyörittämiseen ja työntekoon, on hyvä miettiä, onko jotain osa-alueita, joita voi hetkellisesti rajata pois.
Omien rajojen tunnistaminen on tärkeää. Ehkä joitain työtehtäviä voi keventää tai saada kaistatilaa joistain muista elämän osa-alueista.
– Iloisista asioista ei kuitenkaan kannata rajata, vaan nimenomaan kaikista kuormittavimmista tekijöistä. Helposti itselle iloa tuottavat puolet työssä unohtuvat, vaikka juuri niihin keskittyminen parantaa jaksamista. Onnistumisen kokemuksia kannattaa aktiivisesti opetella pitämään mielessä, Koskensalmi sanoo.
Pidä huoli perusasioista
Perusasioista huolehtiminen on paras tapa edistää omaa jaksamista.
– Se kuulostaa kliseeltä, mutta se on totta. Riittävät yöunet ovat tehokkain tapa palautua. Kriisin keskellä nukkuminen ei kuitenkaan ole välttämättä helppoa. Silloin kannattaa keskittyä unenlaatua välillisesti parantaviin asioihin – kuten säännölliseen ateriarytmiin, ulkoiluun ja liikuntaan.
Työkavereiden kesken kannattaa jutella avoimesti. Vertaistuki ja huumori auttavat jaksamaan.
– Usein mustakin huumori raskaan ajan keskellä auttaa. Se ei tietenkään kaikkiin tilanteisiin sovi, mutta monessa työyhteisössä rankkakin huumori helpottaa ja parantaa yhteishenkeä.
Jos oma työsuhde päättyy, kannattaa hetken aikaa ottaa aikaa itselleen. Ajatusten ei ole pakko olla heti myönteisiä.
– Tunteita saa kokea ja murehtia. Sieltä pitäisi kuitenkin jossain kohtaa saada hieman toivon näkökulmaa. Silloin voi miettiä, että mitä itse haluaa tulevalta. Mitä toivoo ja mihin voi vaikuttaa. Siinä voi ottaa oman ja kavereiden kokemuksen käyttöön - miten on toiminut ja selvinnyt aiemmissa tilanteissa, Koskensalmi sanoo.
Työsuhteen päättyminen ei ole maailmanloppu
Tilanne voi etenkin nuoremmilla työntekijöillä tuntua maailmanlopulta, mutta pidemmällä tähtäimellä se voikin olla jopa paras asia, mitä uralla on tapahtunut. Edellisestä paikasta voi ottaa hyvät asiat mukaansa ja jättää ikävät puolet taakseen.
Huhtiniemi korostaa, että muutos on osa nykypäivän työelämää, halusimmepa tai emme. Myös muutosneuvottelut ovat nykyään yleisiä ja koskettavat lukuisia. Tämän tosiasian tiedostaminen ja hyväksyminen voi helpottaa puhumista muutosneuvotteluista ja niiden kautta irtisanotuksi tulemisesta.
– Puhuminen todennäköisesti vahvistaa hyvinvointia ja mielenterveyttä. Et ole asian kanssa yksin eikä sitä tarvitse hävetä.
Tervettä työelämää
Mielenterveyssyistä aiheutuvien sairauspoissaolojen määrä on voimakkaassa kasvussa Suomessa. Tämä koskee erityisesti nuoria. Työnhakupalvelu Jobly ja MIELI ry julkaisevat yhteistyössä työelämän mielenterveyttä käsitteleviä artikkeleja, joiden tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ja edistää työhyvinvointia.