Parhaat keinot edistää jaksamista ja ehkäistä työuupumusta - "Ne ovat pieniä, arkisia asioita"

Muuttuva työelämä haastaa mielenterveyttä. Hybridityö, digitalisaatio ja tekoäly tekevät työelämästä intensiivisempää. MIELI ry:n työhyvinvointipäällikkö, psykologi Marjo Lehtisen mukaan johtaminen on siksi olennaisen tärkeässä roolissa mielenterveyden kannalta.

Lehtinen puhui työuupumisen ennaltaehkäisemisestä ja mielenterveyden edistämisestä työpaikoilla Joblyn aamiaistilaisuudessa helmikuussa.

Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana mielenterveyden häiriöistä on tullut merkittävin syy pitkille sairauspoissaoloille. Mielenterveyden edistäminen olisi siksi tärkeää kaikissa työpaikoissa.

– Nämä ovat hurjia asioita. Joka neljäs työntekijä on vaarassa uupua, Lehtinen kertoo.

Mutta mitä pitäisi tehdä?

Lehtisen mukaan yhteiskunnallisella tasolla on tehty paljon esimerkiksi työsuojelun saralla. Esimerkiksi tehdastyöläisten olosuhteet olivat aika erilaiset 1920-luvulla, kuin mitä ne ovat 2020-luvulla. 

– Emme enää riko itseämme fyysisesti, mutta miten varmistetaan, että emme rikkoisi itseämme henkisesti?

Mielenterveyden edistämisessä vastuu on jaettu. Ratkaisuja löytyy niin yhteiskunnallisella, organisaation, työyhteisön ja yksilön tasolla.

– Kahdeksan tunnin työpäivä saatiin aikaiseksi lainsäädännöllä, mutta myös yksilöllä on merkitystä. Jos yksilö tekee kaikesta huolimatta ylipitkiä päiviä, niin mitä yhteiskunta voi siinä kohtaa tehdä?

Kaikki tietävät, kuinka edistää mielenterveyttä

Työ vahvistaa mielenterveyttä, kun hyvät arjen käytännöt, psykologiset perustarpeet ja psykologinen turvallisuus on kunnossa.

– Kaikki tietävät jo, miten mielenterveyttä edistetään. Ne ovat pieniä, arkisia asioita. Työn merkityksellisyys, riittävä palautteen määrä, riittävä palautuminen. Mutta pointtina on, että toimitaanko arjessa oikeasti näitä asioita edistävällä tavalla. Yhtä lailla kaikki tietävät, miten kierrättää, mutta menevätkö pilaantuneet porkkanat oikeasti biojäteastiaan?

Yhteisöllisyyden rakentaminen tulee ottaa huomioon johtamisessa, koska työyhteisö on olennaisen tärkeä jaksamisen kannalta. Siihen kuuluvat esimerkiksi säännölliset viikkopalaverit, kahvihetket ja muu yhteinen tekeminen.

Yksi perustarpeista on myös kyvykkyyden tunne. Se, että ihminen pääsee tekemään asioita, joissa kokee olevansa hyvä.

Myös autonomia työssä ja vastuu omasta tekemisestä on tärkeää. Kaikissa ammateissa on mahdollisuus tuunaamiselle, vaikka suorittavissa rooleissa ja asiantuntijatehtävissä on eroja.

– Kun psykologiset perustarpeet ovat kunnossa, ihminen haluaa tehdä töissä parhaansa. Se johtaa puolestaan organisaation menestykseen, Lehtinen sanoo.

Tavoitteena työn imu

Hyvä työyhteisössä on psykologisesti turvallinen ilmapiiri. Psykologinen turvallisuus tarkoittaa, että yksilö tulee nähdyksi ja kuulluksi sellaisena kuin hän on. Siinä on kyse siitä, kuinka autenttinen yksilö voi olla ilman, että tulee ryhmän hylkäämäksi.

Turvallinen työyhteisö mahdollistaa oppimisen, kokeilemisen ja ideoinnin. Silloin voi olla oma itsensä ilman, että joutuu naurunalaiseksi.

– Oleellista on puheen sävy, ja kuinka yhteisössä suhtaudutaan virheisiin. Etsitäänkö syyllistä vai sitä, mitä asiasta voidaan oppia. Virheitä tulee saada tehdä.

Toimiva työyhteisö mahdollistaa yksilöiden menestyksen, joka puolestaan parantaa koko organisaation tuloksia.

Monella toimialalla työn imua koetaan paljon. Työn imu on myönteinen tunne- ja motivaatiotila, johon kuuluu tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen.

– Se on tutkitusti työn hyvinvointia edistävä tekijä, joka parantaa yrityksen tulosta, vähentää sairauspoissaoloja ja lisää asiakastyytyväisyyttä, Lehtinen sanoo.

Huippupuhujia ja ajankohtaista asiaa Jobly Klubissa

Marjo Lehtinen puhui Jobly Klubin aamiaistilaisuudessa 7. helmikuuta 2024. Tilaa Joblyn klubikirje, niin saat tiedon tapahtumistamme ensimmäisten joukossa! Tilaa klubikirje

Lue myös: Microsoft panostaa inklusiiviseen rekrytointiin – näin se tapahtuu
Lue myös: Näin lisäät inklusiivisuutta ja monimuotoisuutta rekrytoinnissa – lue käytännön vinkit
Lue myös: Kuinka luoda hyvä palautekulttuuri työpaikalle?
Lue myös: Työnhakija ei enää nöyristele – ovatko CV:t ja hakemuskirjeet pian historiaa?
Lue myös: Vaikuttavuus ja vastuullisuus puhuttaa työnhakijoita
Lue myös: Kuinka tuloksellinen työnantajakampanja syntyy?