Miltä kuulostaisi esitys, joka kestää tarkalleen kuusi minuuttia 40 sekuntia ja joka koostuu 20 kuvasta, joita kutakin näytetään tasan 20 sekuntia?
Pecha kucha on Japanista lähtöisin oleva esitysformaatti, jonka avulla voidaan esitellä asioita luovasti ja vapaasti.
Nimi pecha kucha on japania ja suomeksi käännettynä se tarkoittaa puheen pulinaa tai porinaa. Sanan etymologiset juuret johtavat käännökseen ”asiat, joita tytöt kertovat entisistä poikaystävistään”.
Pecha kuchan formaatti on ajallisesti tiukasti määritelty. Esityksessä dia vaihtuu tismalleen 20 sekunnin välein, olipa esiintyjä saanut asiansa sanottua tai ei. Tämä saattaa tuoda esityksiin tahatonta komiikkaa, mikä osaltaan selittänee pecha kuchan suosiota.
Aikaraameiltaan tiukka pecha kucha -esitys on aiheiltaan sitäkin vapaampi. Puhuja voi esitellä itseään kulloinkin inspiroivaa aihetta.
Esitykset voivat siis koskea koiranpentuja, lyhtypylväitä, omaa tutkimusta tai maailmansyntyä ja elämän tarkoitusta.
Pecha kucha -illan aikana esiintyy yleensä 10–15 puhujaa.
Pecha kuchaa Helsinki Design Weekissä
Ilmiö lähti liikkeelle tokiolaisesta arkkitehtitoimisto Klein&Dythamista vuonna 2003.
Tarkoitus oli koota yhteen alan ihmisiä jakamaan ajatuksiaan ja kokemuksiaan sekä esittelemään töitään. Pecha kucha on ollut tähän saakka lähinnä luovilla aloilla työskentelevien suosiossa, mutta esitykset ja tilaisuudet ovat alkaneet ulottua myös liike-elämään ja yliopistomaailmaan.
Suomeen pecha kucha -illat rantautuivat Helsinki Design Weekin myötä, kun tapahtumaa johtava Kari Korkman innostui asiasta.
”Erityisesti luovilla aloilla ihmiset tekevät paljon töitä yksin tai pienissä muutaman ihmisen yksiköissä. Kanssakäymistä kasvokkain ei kuitenkaan mikään voita, sillä se on tehokkain tapa viedä asioita eteenpäin. Pecha kucha -tilaisuudet tarjoavat mahdollisuuden inspiroiviin keskusteluihin ja verkostoitumiseen.
Muotisuunnittelija ja insinööri samalla viivalla
Korkmanin mielestä pecha kucha ei sovi ainoastaan visuaalisilla ja luovilla aloilla työskenteleville. Helsingissä se on viety myös tiedepiireihin yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa.
”Vaikka pecha kucha alkoikin arkkitehtipiireistä, se on koettu hyödyllisenä myös muilla aloilla. Kysehän on kommunikaatiosta, tavasta välittää sanoma tai viesti. Ei ole merkitystä, onko puhuja insinööri vai muotisuunnittelija.”
Korkman uskoo myös poikkitieteellisyyden ja monialaisuuden voimaan.
Uudet ideat ja innovaatiot syntyvät rajapinnoissa. Siksi on hedelmällistä saattaa eri alojen ja koulukuntien ihmisiä yhteen. Jokaisen ainutlaatuisuus voi synnyttää yhdessä uusia ajatuksia, sillä luovuus on asioiden yhdistämistä, toteaa Korkman.
Uusin keinoin tuloksellisuutta
Vaikka pecha kuchalla ei ole tulos- tai tuottotavoitteita, Korkman väittää sen edistävän tuottavuutta ja tuloksellista toimintaa.
”Pecha kuchan tavoite on olla myös viihdyttävä. Älköön kukaan aliarvioiko kepeyden voimaa. Tässä oravanpyörässä pyöriville ihmisille kepeydellä voi olla suurikin vaikutus. Pecha kucha on seminaari ihmisille, jotka ovat kyllästyneet seminaareihin.”
Artikkeli on julkaistu Tekniikka&Taloudessa 17.11.2010. Lisää työelämän uutuuksista kertovia artikkeleita löydät Tekniikka&Talouden Työ-osiosta.
