Työuria pitäisi pidentää ja eläkeikää nostaa.
Näihin tärkeisiin tavoitteisiin olisi helpompi päästä, jos työpaikoilla huolehdittaisiin nykyistä paremmin vajaakuntoisista ja ikääntyvistä työntekijöistä.
Pitkät sairauslomat tahtovat kasautua työuran loppupäähän ja ovat suuri varhaisen eläköitymisen riski. Nyky-yhteiskunta lyö vajaakuntoiset helposti työelämän ulkopuolelle.
Pahimmillaan sairauslomalla ollut huomaa niin työtehtäviensä kuin työpisteensäkin kadonneen.
Jos pitkältä sairauslomalta palaaja tuntee itsensä töissä tarpeelliseksi ja tervetulleeksi, hän jatkaa työelämässä pidempään kuin sellainen, jonka työyhteisö on hylännyt omilleen.
Todellisen eläköitymisiän nosto edellyttää sitä, että sairauspoissaolot vähentyvät ja lyhenevät.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ylilääkäri Jan Schugk muistuttaa, että jo parin kuukauden sairauspoissaolot kasvattavat varhaisen eläköitymisen riskiä.
EK kampanjoi jäsenyrityksilleen erityistä työkyvyn johtamisen mallia. Malli kertoo yrityksille, miten toimia sairaustapauksissa ja etenkin pitkien poissaolojen yhteydessä.
”Avainasemassa on yhteydenpito. Se ehkäisee myös syrjäytymisen tunnetta”, Schugk sanoo.
Toinen tärkeä asia on hallittu töihinpaluu, joka on osa toipumisprosessia. Prosessissa pitää olla mukana niin työyhteisö, töihinpalaaja kuin työterveyshuoltokin, joka arvioi toipumista ja työkykyä.
Joskus töihinpalaajan työaikaa ja tehtäviä on tarpeen mukauttaa määräajaksi tai pysyvästi.
Mielensairauksien ja syövän kaltaisiin pitkäaikaissairauksiin liittyy vieläkin häpeää ja salailua – vaikka esimerkiksi masennus on jo kansantauti. Puolet Suomen työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään mielenterveyssyistä.
Schugkin mielestä sairaudesta vaikeneminen kertoo siitä, että työpaikan ilmapiirissä on kohentamisen varaa.
- Älä unohda sairasta yksin
- Tarkista, että palaajalla on paikka ja välineet työntekoon
- Informoi muuta työyhteisöä työtoverin paluusta
- Kerro palaajalle työpaikalla/työtehtävissä tapahtuneista muutoksista
- Perehdytä/anna aikaa perehtyä
- Mieti vaihtoehtoja kuten työaikojen joustoa, osa-aika- tai etätyötä
- Tue työhönpalaajaa
Entä jos töihin ei palaakaan tuttu työkaveri? Moni sairaus muuttaa ihmistä fyysisesti tai psyykkisesti.
Tästäkin on syytä informoida työyhteisöä ennalta.
”Mikään ei estä sitä, että sairausloman loppupuolella henkilö itse vierailee työpaikalla tervehtimässä työkavereitaan”, Schugk sanoo.
Lähes 30 000 ihmistä työllistävässä Itellassa on katsottu tarpeelliseksi perustaa tyky-kontrollerin toimi. Henkilöstöjohtaja Jaana Jokisen mukaan kontrollerin tehtävänä on käydä läpi pitkiä sairaslomia.
”Ei sen vuoksi, ettei niitä saa olla, vaan siksi, että tietäisimme, miten ihmiset saadaan takaisin töihin”, Jokinen sanoo.
Paluun helpottamiseksi Itella varmistaa, että palaajalla on käytössään niin esimiesten kuin työterveyshuollonkin tuki. Sääntöjä yhteydenpidosta sairausloman aikana ei kuitenkaan ole.
”Yhteydenpito on tapauskohtaista, mutta perusperiaate on, että sairauslomalla levätään eikä ajatella töitä”, Jokinen sanoo.
Erityistä huolta Itella haluaa pitää nuorista työntekijöistään, joista monilla on alhainen koulutus. ”Pitkät sairauslomat ovat myös syrjäytysmisriski”, Jokinen muistuttaa.
Pitkät sairauspoissaolot testaavat myös esimiesten taitoja.
Jos esimies on epävarma, kykeneekö hän ottamaan palaajan luontevasti vastaan tai miten tätä pitää kohdella, kannattaa tukeutua työterveyshuoltoon.
Tämä toimii toisinkin päin.
Jos palaaja kokee työhönpaluun vaikeaksi ja arkailee puhua sairaudestaan ja jaksamisestaan esimiehensä kanssa, työterveyshuolto voi toimia välikätenä.
Artikkeli on julkaistu Talouselämän verkkopalvelussa 21.11.2011. Lisää työterveyttä käsitteleviä artikkeleita löydät Talouselämän Työelämä-osiosta.
