On helppoa olla miellyttävä, kun menee hyvin. Sen sijaan vaikeissa ja stressaavissa tilanteissa persoonallisuuden pimeät puolet nostavat päätään. Käyttäytyminen muuttuu sosiaalisesti epäsuotuisaksi. Jos tilanne toistuu usein, voi se olla este uralla etenemiselle.
Ihminen voi kehittää reagointitapojaan, kun ne ensin tiedostaa. Erityisen tärkeätä itsensä tunteminen karvoineen kaikkineen on johtajalle, sillä epäonnistuminen sosiaalisessa tilanteessa on hänelle iso riski. Hän on aina suurennuslasin alla.
”Pitkän johtajauran tehnyt ihminen on onnistunut kehittämään selkäydinreaktionsa ja käyttäytymisensä sellaiseksi, etteivät ne häiritse hänen työntekoaan eivätkä saata häntä epäonnistumisen partaalle edes kovassa paineessa”, kuvailee psykologi Ilona Rauhala.
Pimeän puolensa voi yrittää piilottaa, mutta se tulee esiin, kun kontrollointikyky pettää. Näin käy etenkin stressaavissa, kuormittavassa tilanteissa.
”Pimeä puoli korostuu, kun ei saa omia ajatuksiaan läpi niin kuin itse haluaisi. Silloin moni alkaa käyttäytyä sosiaalisesti epäsuotuisasti. Seuraus on pahimmillaan se, että ihmiset kaikkoavat ympäriltä ja ura junnaa paikoillaan. Pahimmillaan joutuu jopa irtisanotuksi oman käyttäytymisensä vuoksi. Todellista syytä ei kuitenkaan yleensä sanota.”
11 tuhoisaa tapaa käyttäytyä paineessa
Ensimmäinen merkki liiasta paineesta on se, että työt eivät etene. Syynä voi olla yhteistyön takkuaminen niin ettei päätöksiä saada aikaiseksi tai se, että ihminen alkaa pakoilla tilanteita, joissa asioita pitäisi edistää.
Jos esimiehellä ei ole hyvää vastuunkanto- ja stressinsietokykyä, tulee väistämättä vaikeuksia. Silloin alkaa käyttää sitä negatiivista reagointitapaa, mikä itselle on luontaista.
”Paras tapa on kuunnella palautetta ympärillä olevilta ihmisiltä, mutta esimies ei useinkaan saa rehellistä palautetta. Siksi kannattaa käyttää erilaisia arviointimenetelmiä”, ehdottaa Ilona Rauhala.
Yksi tapa saada tietoa persoonallisuutensa pimeistä puolista on Robert ja Joyce Hoganin kehittämä HDS- arviointimenetelmä (Hoganin Deskriptiiviset Skaalat). Suomessa menetelmää edustaa Assessio Oy. Testin avulla haittaavat käyttäytymismallit tulevat näkyviksi.
- Innostunut – Ailahteleva ja lyhytjänteinen
- Nokkela – Kyyninen, epäluuloinen ja muiden vaikuttimia epäilevä
- Riippumaton – Eristäytyy eikä kiinnostu muista
- Miellyttävä – Passiivis-aggressiivinen, vitkasteleva ja itsepäinen
- Itsevarma – Ylimielinen, suuruuden fantasioita
- Viehättävä – Manipuloiva, ottaa riskejä, ovela, petollinen
- Vilkas – Dramaattinen, haluaa huomiota, liioittelee
- Idearikas – Eksentrinen, omituinen, harkitsematon
- Tunnollinen – Perfektionisti, ylisuojeleva, kriittinen
- Varovainen – Vastustaa muutoksia ja pelkää kritiikkiä
- Velvollisuudentuntoinen – Epäitsenäinen, ei ota vastuuta.
Erityisesti paineessa esiin tulevia käyttäytymismalleja ovat: innokkaasta tulee ailahteleva, nokkela muuttuu epäileväksi, varovainen tulee suorastaan vältteleväksi, riippumaton alkaa eristäytyä, miellyttävän passiivis-aggressiivinen puoli nousee pinnalle, itsevarma käyttäytyy ylimielisesti, viehättävä manipuloi muita, vilkas liioittelee asioiden negatiivisia puolia ja dramatisoi asioita, idearikas käyttäytyy omituisesti, tunnollinen pyrkii kaikessa täydellisyyteen ja velvollisuudentuntoisesta tulee passiivinen ja epäitsenäinen.
Hermostutko vai hermostutatko muut?
Ihmiset voidaan myös luokitella kolmeen ryhmään haittaavien käyttäytymismallien osalta: ne jotka hermostuvat muista, ne jotka hermostuttavat muita ja ne jotka hermostuvat itsestään, kuten epäitsenäiset ja perfektionistit. He vetäytyvät vaikeasta tilanteesta ja vaipuvat omiin mietteisiinsä.
Sen sijaan epäilevät hermostuvat muista. Sekin voi olla tuhoisaa. Jos esimies painetilanteessa tulee epäileväksi, sukset menevät helposti ristiin johdon kanssa. Häneen ei enää luoteta. Kynnys irtisanoutumiseen tai irtisanomiseen on matala.
Muita ihmisiä puolestaan hermostuttavat manipulatiiviset, ylimieliset ja dramaattiset ihmistyypit. Heillä on korkea tunneherkkyys. Parhaimmillaan se on myönteistä energiaa ja iloa: valoisuutta, innostuneisuutta, itsevarmuutta, viehätysvoimaa ja vilkkautta.
Mutta jos positiivinen tunneherkkyys kääntyy paineessa negatiiviseksi, manipulatiivisuus, ylimielisyys tai dramaattisuus tulee esiin. Koppava käyttäytyminen ja pöyhkeilevä käsitys omasta arvosta näyttäytyy muita alentavana ja alistavana kielenkäyttönä sekä impulsiivisten päätösten tekemisenä.
Tällöin esimiehen suhteet asiakkaisiin ja ylimpään johtoon joutuvat koetukselle ja sen myötä oma ura.
”Muita hermostuttavat johtajat ovat usein narsisteja. Narsistilla on taustalla jokin syvällä piilossa oleva hylätyksi tulemisen kokemus. Siksi hän suojautuu ylikorostuneella itsevarmuudella. Jos hän ei itsevarmalla käytöksellä saa haluamaansa, tulee pimeä puoli esiin ja narsistista voi tulla todella raadollinen”, varoittaa Ilona Rauhala.
Lue koko artikkeli Talouselämän verkkopalvelun Työelämä-osiosta.
