Sosiaalinen media 29.2.2012 15:36
Työntekijä: Näin sinut löydetään sosiaalisessa mediassa
Talouselämä

Eric Leraillez

Työnantajat löytävät sosiaalisen median verkostoista ehdokkaita ja suosituksia heistä. Perinteisistä internetin työnhakupalveluista kommunikointi puuttuu.

Suhteet ja verkostot ovat työnhaussa entistä arvokkaampia. Työnhakutilanteissa niillä voi olla suurempi merkitys kuin varsinaisilla taidoilla. Sellainenkin selvitys on tehty, jonka mukaan hyvin verkostoituneiden työnhakijoiden palkkapyynnöt ovat suurempia kuin huonommin verkostoituneilla.

Työnantaja ei saa googlata

”Perinteisten työnhakupalveluiden kautta töitä etsii viidennes työntekijöistä. Yli puolet työväestöstä olisi kuitenkin valmis uusiin tehtäviin, jos houkutteleva tarjous sattuisi kohdalle. Sosiaalisessa mediassa työnantaja etsii kovatasoisia ammattilaisia, jotka ovat työnhakijoina passiivisia”, kertoo entisen Kiitos Henkilöstöpalveluiden, nykyisen Joberaten toimitusjohtaja Jukka Pekonen.

Sosiaalinen media houkuttelee työnantajia, koska sitä kautta on mahdollista löytää nopeammin, kätevämmin ja tarvittaessa enemmän hakemuksia huokeampaan hintaan. Rekryilmoittelu on siirtymässä perinteisestä lehti-ilmoittelusta ja internetin työvälityspalveluista sosiaalisen median palveluihin.

Some-työnvälityksestäkin on tullut liiketoimintaa. Esimerkiksi Kiitos Henkilöstöpalvelut sai alkunsa keväällä 2010 Facebookista, kun AKT:n ahtaajat olivat menossa lakkoon. Facebookiin syntyi ryhmä ”Olen vapaaehtoinen ahtaaja AKT:n satamalakossa!”, jonne tuli yli 600 työhakemusta. Samaan aikaan yritykset ottivat ryhmään yhteyttä ja pyysivät apua työvoiman löytymiseen. Ryhmän aktiivit saivat liikeidean Kiitokseen, joka hyödyntää sosiaalista mediaa ja muita verkkokanavia työnantajien ja -tekijöiden kohtaamiseen.

Sosiaalisen median palveluita on kymmenittäin ja niillä on maailmanlaajuisesti yli sata miljoonaa käyttäjää. Linkedin,  Facebook jaTwitter  ovat kuitenkin yli muiden, sillä niitä käyttävät ”kaikki”.

Linkedinista on tullut merkittävä asiantuntijahakemisto. Linkediniin kannattaa luoda ainakin cv ja verkostoitua nykyisten ja entisten työ- ja opiskelukavereiden kanssa. Linkedinissä voi pyytää suosituksia, liittyä oman ammattialan ryhmäkeskusteluihin ja kysyä neuvoja. Linkedin-profiilin voi myös linkittää Twitter-tilin yhteyteen.

Twitterissä voi seurata ja kommunikoida sellaistenkin ihmisten kanssa, joita ei tunne, mutta joiden ajatuksista olet kiinnostunut. Ammatillisen profiloitumisen guruksi itsensä brändännyt yhdysvaltalainen Dan Schwabel kirjoittaa kirjassaan Me 2.0., että Twitter on räjäyttänyt hierarkiat ja tarjoaa foorumin, jossä kaikilla on oikeus olla osa suurempaa yhteisöä.

”Twitterissä voi kerätä yhteisön arvostusta ja jakaa mietittyä sisältöä helposti. Twitterissä korostuu some-läsnäolon pyyteettömyys. Palvelet verkostoasi ja annat enemmän kuin odotat saavasi takaisin. Kasvatat samalla ammatti-identiteettiäsi ja teet itsestäsi helposti lähestyttävän”, Pekonen sanoo.

Facebook on tärkein

Facebook on some-kanavista tärkein. Tuija Aalto kirjoittaa kirjassaan Löydy. Brändää itsesi verkossa, että jos haluat maksimoida löydettävyytesi verkossa, profiili Facebookissa on lähes välttämätön. Sisältöä pystyy jakamaan helposti suurelle yleisölle.

Valheellisen kuvan rakentaminen on raskasta ja käy hankalaksi ylläpitää. Aalto toteaa, että jos julkisuus askarruttaa, verkkopersoonaa voi yrittää ”tuottaa” esimerkiksi määrittelemällä, millaisiin aihepiireihin ottaa kantaa ja kommentoi. Repertuaaria voi laajentaa, kun varmuus kasvaa.

Yhteisöpalveluita ei pysty käyttämään täydellisesti. Ne muuttuvat ja kehittyvät koko ajan. Oma tapa löytyy kokeilemalla. Profiili kannattaa luoda, vaikka työnhaku ei olisikaan juuri nyt ajankohtaista. Verkostoja on myöhäistä luoda siinä vaiheessa, kun apua tarvitsee. Aktiivinen täytyy olla koko ajan.

”Verkostoidu, ole löydettävissä, ole aktiivinen ja ole yhteydessä ihmisiin. Mieti, millaisena ammattilaisena haluat olla esillä ja tuo osaamistasi esiin”, Pekonen neuvoo.

Artikkeli on julkaistu alun perin Talouselämässä.