Työnhaku 5.2.2013 13:19
Rekrytoijat: Työnhakijoilla ei ole luovuutta
Tekniikka&Talous

Katja Reina

 

 

Työnantajat arvostavat luovia, digitaalisia ja visuaalisia taitoja. Myös korkeakouluopettajat toivovat opiskelijoilta luovuutta.

 

Tulokset selviävät Adoben tuoreesta Luovuus koulutuksessa -tutkimuksesta, johon osallistui peruskoulujen, lukioiden ja korkeakoulujen opettajia sekä rekrytointiammattilaisia Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta.

 

Suomalaiset työnantajat arvostavat työnhakijoissa erityisesti luovaa ajattelua ja ideoiden kehittämistä (63 % vastanneista), luovaa lähestymistapaa ongelmiin (61 %) ja taitoja luoda esimerkiksi video- ja grafiikkasisältöä verkkoon (52 %). Lisäksi puolet suomalaisista kyselyyn vastanneista piti digitaalista luovuutta tärkeänä luovana kykynä, mikä on selvästi enemmän kuin Ruotsissa (30 %), Tanskassa (30 %) ja Norjassa (23 %).

 

Vastaajista jopa yli puolet on sitä mieltä, että ainoastaan harvalla työnhakijoista on vahvoja luovia taitoja.

 

90 prosenttia tutkimukseen vastanneista rekrytointiammattilaisista kokee, että peruskouluissa ja lukioissa tulisi enemmän kannustaa oppilaita luovuuteen ja luovaan työhön. Osuus oli selkeästi korkeampi kuin Ruotsissa (64 % vastanneista), Norjassa (63 %) ja Tanskassa (65 %).

Opiskelijoilla oltava luovuutta

 

Myös 86 prosenttia tutkimukseen osallistuneista suomalaisista korkeakouluopettajista kokee tärkeäksi tai hyvin tärkeäksi, että uusilla korkeakouluopiskelijoilla on luovia kykyjä.

 

Samalla 80 prosenttia vastanneista on sitä mieltä, että oppilaita tulisi suomalaisissa peruskouluissa ja lukioissa enemmän kannustaa luovuuteen ja luovaan työhön. Korkeakouluopettajat pitävät uusien opiskelijoiden tärkeimpinä luovina taitoina luovaa ajattelua ja ideoiden kehittämistä (63 % vastanneista), luovaa lähestymistapaa ongelmiin (59 %) ja innovaatiokykyä (59 %). Kuitenkin vain 7 prosenttia vastaajista Suomessa kokee, että enemmistöllä uusista korkeakouluopiskelijoista on vahvoja luovia taitoja.

 

–Luovuus ei ole ominaisuus, vaan jokainen voi kehittää luovaa ajatteluaan. Siihen ei tarvita erillistä hetkeä tai tilaa. Myös opettajan työ on luovaa improvisointia, oppimisen edistämistä, vuorovaikutusta ja keskustelua, kertoo Helsingin yliopiston Opettajankoulutuslaitoksen kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka.

Mediateknologia kehittää perustaitoja

 

Tutkiva oppiminen, leikillisyys ja pelillisyys tukevat oppilaiden luovuutta. Opetuksessa voi käyttää apuna myös teknologiaa, joka auttaa kehittämään tietoa kulloinkin käsiteltävästä aiheesta. Opettajan tehtävänä on auttaa oppilaita oivaltamaan oma luovuutensa ja käyttämään sitä apuna oppimisessa.

 

Digitaalisen mediateknologian hyödyntämisen koetaan täydentävän ja kehittävän perustaitoja, kuten luku- ja laskutaitoja.

 

Tutkimukseen osallistuneista opettajista kuitenkin noin yhdeksän kymmenestä kaipaa enemmän koulutusta digitaalisen mediateknologian hyödyntämiseen opetuksessa. Samalla esimerkiksi vanhentuneet laitteistot haittaavat digitaalisen mediateknologian opetuskäyttöä.

 

Tutkimukseen vastasi yhteensä 659 peruskoulu-, lukio- ja korkeakouluopettajaa sekä rekrytointitehtävissä toimivaa HR-asiantuntijaa Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta.

Lähde: Tekniikka&Talous